Nykytilanteessa lainsäädäntö kohtelee eriarvoisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia verrattuna korkeakouluopiskelijoihin, sillä oppisopimuskoulutuksessa opiskelevat eivät ole oikeutettuja opintotukeenlainkaan. Korkeakouluissa opiskelevat taas ovat oikeutettuja opintotukeen palkallisten harjoittelujen ajan, sillä näistä kertyvät ansiotulot huomioidaan opintotuen tulovalvonnan yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä oppisopimuksella voi opiskella vain hyvinkin lyhyitä jaksoja oppilaitoksen ulkopuolella.
Toisten asteen ammatillisessa koulutuksessa opintoja on mahdollista suorittaa oppisopimusmallin mukaisesti, jossa oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa koko ammatillisen tutkinnon, tutkinnon osia tai tutkinnon osaa pienemmän kokonaisuuden. Oppisopimuksen aikana opiskellaan pääosin työpaikalla käytännön työtehtävissä tukena oma työpaikkaohjaaja. Myös oppilaitoksen opettajat ovat tukena ja ohjaavat opintoja. Tarvittaessa opintoja voi täydentää muualla, esimerkiksi oppilaitoksessa tai verkko-opinnoilla.
”On täysin kohtuutonta, että useat ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat joutua yllättäviin perintäkierteisiin sen vuoksi, että ovat hetkellisesti suorittaneet tutkintoaan oppisopimuskoulutuksen mukaisesti. Tilanne ei eroa käytännön tasolla mitenkään siitä, että korkea-asteella suoritetaan muutamasta viikosta kuukausiin kestäviä palkallisia harjoitteluita. Lainsäädäntö asettaa ammatilliset opiskelijat hyvin eriarvoiseen asemaan, ja tilanne on korjattava viipymättä”, jyrähtää Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n puheenjohtaja Venla Tilli.
Oppisopimuskoulutusta on kehitetty viime vuosina paljon, ja opetus- ja kulttuuriministeriöllä oli vuonna 2020 oppisopimuskoulutuksen kehittämistä koskeva työryhmä. Loppuraportissa on mainittu opintotuen suhde oppisopimukseen, ja vedottu Kelan vaatimukseen opintojen pääasiallisuudesta. On kuitenkin kestämätöntä tulkita koulutusmuoto puhtaasti työsuhteeksi ja vedota siitä saatavaan palkkatuloon, kun tosiasiallisesti osaamista täydennetään myös kursseilla tai tehtävillä suoritettavan konkreettisen työn lisäksi. Yleinen tahtotila yhteiskunnassa on, että yhä useampi tarttuisi mahdollisuuteen kouluttautua oppisopimuksen kautta ammattiin ja työelämään. Räikeä epäkohta ei edistä oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa vaan päinvastoin näyttäytyy suurempana riskinä.
”Mahdollistamalla oppisopimuskoulutuksessa opiskelu opintotuella tulorajoihin perustuen lisäisivetovoimaa, vähentäisi taloudellisia riskejä ja pelkoa perintäkierteistä, vähentäisi hallinnon kuluja perinnässä ja ennen kaikkea osoittaisi, että haluamme yhteiskunnassa kohdella ammatillista koulutusta yhtä arvokkaana kuin korkeakoulutustakin.”, päättää puheenjohtaja Tilli.
Lisätiedot
Venla Tilli
Puheenjohtaja
044 9776 356
venla.tilli@osku.info
