%20(4).png)
Petteri Orpon hallitus aikoo toteuttaa opintotuen kokonaisuudistuksen. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaan turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.
Uudistusta valmistelleen asiantuntijatyöryhmän työ kesti vuoden ja päättyi 30.1.2025 ehdotuksien luovuttamiseen nuorisoministeri Sandra Bergqvistille. Toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat kiitollisia sujuvasta yhteistyöstä, mutta jäivät kaipaamaan riittäviä resursseja ja kunnianhimoa opintotuen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen.
Työryhmässä opiskelijajärjestöt toivat säännöllisesti esiin omia ehdotuksiaan opintotuen kehittämiseen. Työryhmän lopullisiin ehdotuksiin kuuluu esimerkiksi lainaturvallisuuden kehittäminen, tukien indeksisidonnaisuus ja huoltajien tulojen huomioonottamismallin uudistaminen. Järjestöt kiittävät työryhmää näistä ehdotuksista. Kuitenkin tiukan aikataulun ja rajallisten resurssien vuoksi kokonaisuudistus on vaarassa jäädä puolitiehen.
“Työryhmällä olisi ollut oivallinen mahdollisuus esittää opintotuen perinpohjaista uudistamista. Opintotukilain rakenne on 1990-luvulta, joten se vaatisi kipeästi uudelleenrakentamista. Aikataulu oli kuitenkin liian tiukka: vuoden aikana piti pohtia reunaehdot, selvittää vaikutukset ja luoda kehittämisehdotukset. Tämän takia ei ehditty selvittää eri vaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi nuorten mielenterveyteen ja jaksamiseen”, toisen asteen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat huomauttavat.
Kokonaisuudistus vaatii onnistuakseen myös työrauhaa. Esimerkiksi vaikutusarvioiden ja selvitysten laatiminen osoittautui työryhmälle annetussa aikataulussa haastavaksi. Samalla osa kokonaisuuksista ehdittiin käsitellä vain pintapuolisesti, kuten oppisopimusopiskelun ja opintotuen yhdistäminen sekä opiskelija-asumisen ja koulumatkatuen kehittäminen. Kesken työryhmän työskentelyn Orpon hallitus päätti rajata koulumatkatukioikeuden vain maksuttomassa koulutuksessa opiskeleville sekä tuoda takaisin opintotukeen asumislisämallin sen sijaan, että opiskelijat saisivat muiden ihmisryhmien tapaan yleistä asumistukea.
Julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvistä tavoitteista johtuen opintotuen uudistaminen on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalilla tavalla. Yleisesti kustannusneutraalius voidaan ymmärtää siten, että muutoksista aiheutuvien määrärahojen lisäystarpeen ja kustannussäästöjen summan tulee olla nolla.
“Miten voidaan toteuttaa laadukas uudistus, jos siihen ei saa käyttää yhtään rahaa? Ymmärrämme valtiontalouden sopeuttamistarpeen, mutta uudistuksesta jää lähinnä huono maku suuhun ilman selkeää suuntaa ja resursseja kokeilemista ja kehittämistä varten”, puheenjohtajat pohtivat.
Toisen asteen opiskelijajärjestöt vaativat, että Orpon hallitus ottaa työryhmän esitykset kevään puoliväliriihessä pöydälleen ja ryhtyy toteuttamaan niitä. Keskeisimpänä toisen asteen opiskelijajärjestöt pitävät opintolainaan liittyviin haasteisiin tarttumista. Oppivelvollisuuden pidentämisen myötä on entistä tärkeämpää ottaa käyttöön keinoja alaikäisten velkaantumisen estämiseksi, kuitenkin estämättä nuorten itsenäistymistä. Pienituloisille opiskelijoille tarkoitetun opintorahan tason tulee olla riittävän suuri.
Lisäksi järjestöt pitävät tärkeänä, että huoltajien tulorajoja korotetaan liiallisen tarveharkinnan poistamiseksi. Huoltajien tuloilla ei saa kuitenkaan olla vaikutusta täysi-ikäisten tai itsenäisesti asuvien opiskelijoiden tukeen. Opintotuen uudistamisen jatkotyöstössä on pidettävä tiiviisti mukana opiskelijoiden arjen ja talouden asiantuntijat, eli opiskelijajärjestöt.
Toisen asteen opiskelijajärjestöjen kehittämisehdotukset opintotukeen löytyvät kokonaisuudessaan täältä. Järjestöt ovat luoneet yhteiset ehdotukset tavoiteohjelmiensa pohjalta tammi-helmikuussa 2024 työryhmän työn alkuvaiheessa.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Totti Snellman, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU (044 322 4892, totti.snellman@osku.fi)
Puheenjohtaja Patrik Tanner, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI (044 753 0581, patrik.tanner@sakkiry.fi)
Puheenjohtaja Veikka Ormio, Suomen Lukiolaisten Liitto (050 377 9700, veikka.ormio@lukio.fi)
Puheenjohtaja Niko Partanen, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS (050 3227715, niko.partanen@skolungdom.fi)
Totti Snellman
Valtakunnallinen ja paikallinen edunvalvonta, yleinen järjestöjohtaminen, sekä kansainvälinen toiminta
