.png)
Helsingin Sanomat uutisoi 22.5.2023, että hallitusneuvotteluissa on herättänyt keskustelua mahdollinen kännykkäkielto kouluihin ja oppilaitoksiin. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS suhtautuvat kännykkäkieltoon ja sen ulottamiseen kaikkiin oppivelvollisiin kriittisesti, ja edellyttävät nuorten vahvan itsemääräämisoikeuden huomioimista.
Toisella asteella opettajalla on jo nykyisellään mahdollisuus puuttua opetuksen aikana tapahtuvaan häiritsevään käyttäytymiseen kieltämällä laitteen käyttö. Laitetta ei ole kuitenkaan sallittua takavarikoida. Tarvittaessa opettaja voi poistaa opiskelijan opetustilasta, mikäli hän häiritsee omaa tai muiden oppimista kännykän käytöllään. Me toisen asteen opiskelijajärjestöt pidämme nykyisiä rajoituskeinoja riittävinä.
Yksi huomioitava seikka kännykkäkiellosta puhuttaessa on turvallisuus. Toisella asteella välitunnit tai tauot eivät juurikaan ole valvottuja, ja jos tauolla tapahtuu onnettomuus, väkivaltaa tai muu uhkaava tilanne, on ilman älylaitteita olevien opiskelijoiden vaikea saada apua paikalle. Moni opiskelija tarvitsee kännykkää myös oman terveydellisen tilansa takia, esimerkiksi lääkityksestä muistuttamiseen. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa opiskelu saattaa sisältää laitteiden, ajoneuvojen tai vaikka kuumien astioiden käsittelyä, jolloin on ensiarvoisen tärkeää, että onnettomuuden sattuessa kaikilla on mahdollisuus hälyttää apua.
On keskeistä, että kouluissa ja oppilaitoksissa pidetään kiinni nuoren itsemääräämisoikeudesta ja omaisuudensuojasta. Ehdoton kielto tai kännyköiden pois kerääminen ei ole hyvä ratkaisu, vaan opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kieltäytyä esimerkiksi puhelinparkin käyttämisestä. Moni opiskelija tunnistaa myös itse älylaitteiden heikentävän vaikutuksen keskittymiskykyyn, ja siksi puhelinten vaikutusta oppimiseen on parempi lähestyä opiskelijan oman oivaltamisen näkökulmasta ja keskustelua käydä opettajan tukemana.
Haasteena mahdollisessa kännykkäkiellossa olisi myös valvonta: kenen vastuulle kännykkäkiellon valvonta kuuluisi ja kuka huolehtisi, että käytäntöä noudatetaan? Samalla kielto asettaisi oppivelvolliset ja aikuisopiskelijat erilaiseen asemaan keskenään. Lisäksi korkea-asteella sekä työelämässä yksilön täytyy osata rajata kännykän käyttöä niin, ettei se häiritse omaa tai muiden oppimista tai työtehtäviä. Miten tällainen taito opitaan, jos harjoitteluun ei ole mahdollisuutta?
Päättäjät eivät saa piiloutua vain kännykkäkiellon taakse, vaan kannustamme heitä löytämään oikeita ratkaisuja lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin haasteisiin. Haluamme opiskelijoille riittävää ohjausta ja tukea oppimisympäristöihin, pienemmät ryhmäkoot ja matalan kynnyksen palveluita hyvinvoinnin tueksi. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen sijaan tarvitsemme nuorille rinnalle kulkevia, turvallisia aikuisia, joilla on aikaa ja energiaa olla läsnä.
