Viime aikoina julkisuudessa ja lehtien palstoilla on käyty paljon keskustelua ammatillisen koulutuksen reformista ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuneista rahoitusleikkauksesta. Nämä on usein virheellisesti yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi ja valitettavan paljon palstatilaa ovat saaneet ”reformin mukanaan tuomat ongelmat”, jotka eivät todellisuudessa liity laisinkaan reformiin, vaan ovat rahoitusleikkauksista juontuvia ongelmatilanteita.
Leikkaukset näyttäytyvät toki oppilaitosten arjessa ja opiskelijoiden kokemuksissa – paikoitellen vahvastikin, mutta aivan niin katastrofaalinen tilanne ammatillisissa oppilaitoksissa ei kuitenkaan ole kuin sensaatiohakuisista uutisotsikoista voisi päätellä. Lähiopetuksen määrän voimakkaan vähentämisen tai opettajien irtisanomisten sijaan useat oppilaitokset ovat onneksi osoittaneet kiitettävää innovatiivisuutta ja päätyneet tehostamaan tilojen käyttöään tai luoneet uudenlaisia oppimisympäristöjä myös oppilaitoksen arjessa. Tärkeää on muistaa, että leikkauksista ei suinkaan ole vastuussa koulutuksen järjestäjät tai opiskelijat.
Viime vuonna julkaisemamme AMIS 2016 -tutkimuksen tulokset kertovat amisten vahvasta arvostuksesta opintojansa ja alaansa kohtaan. Myös heidän kokemuksensa opinnoista ovat pääosin myönteisiä, sillä 89 % ammattiin opiskelevista kokee olevansa motivoituneita opinnoissaan ja jopa 88 % täysin tai melko tyytyväisiä opetukseen koulussaan. Amikset suhtautuvat optimistisesti myös tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiinsa työelämässä: noin 90 % kertoo uskovansa, että tulee pärjäämään elämässä hyvin.
Ammatillinen koulutus on tulevina vuosina ehkä historiansa suurimpien uudistusten edessä. Me amikset haluamme nähdä ammatillisen koulutuksen reformin mahdollisuutena tehdä asioita uudella ja innovatiivisellakin tavalla. Reformi tuo mukanaan monia hyviä, opiskelijalähtöisiä ja koulutuksen laatua parantavia tekijöitä. Esimerkiksi joustavuuden lisääminen opiskeluun, yksilöllisemmät opintopolut ja entisestään lisääntyvä työelämäyhteys ovat asioita, jotka laadukkaasti toteutettuna lisäävät myös opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen muuttuminen asteittain painottamaan suoritettuja tutkintoja, opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä sekä opiskelija- ja työelämäpalautetta ovat tervetulleita uudistuksia, jotka edistävät koulutuksen kehittämistä.
Reformissa on toki ongelmansa, emmekä näitä suinkaan vähättele. Reformin paras mahdollinen toimeenpano ja toteuttaminen voidaan varmistaa vain riittävällä yhteistyöllä opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien, opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa, jotta myös ongelmakohtiin pystytään löytämään yhdessä parhaimmat ratkaisut.
Toivomme, että reformi nähdään kaikesta huolimatta mahdollisuutena eikä uhkana: nyt voimme yhdessä näyttää, mihin kaikkeen suomalainen ammatillinen koulutus pystyy. Uudistamisesta jääräpäisesti kieltäytymällä teemme vain hallaa tulevaisuuden ammattiosaajille. Peräänkuulutamme vastuullisuutta ja faktapohjaisuutta myös julkiseen keskusteluun: esimerkiksi Hesarin tapata kuvata, että ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon (HS 19.9.), ei ole vastuullista, saati totuuden mukaista.
Eini Järvi
puheenjohtaja
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
