Hallitustunnustelija Petteri Orpon johdolla kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit ovat eilen 2.5.2023 aloittaneet hallitusneuvottelut. OSKU haluaa evästää neuvottelijoita liittyen ammatillista koulutusta koskeviin teemoihin liittyen.
Ammatillisia perustutkintoja ei voida lyhentää kahteen vuoteen eikä niiden sisällöistä poistaa osia
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on noussut ennen vaaleja ja niiden jälkeen laajasti julkiseen keskusteluun, kun joulukuussa valtiovarainministeriö esitti, että säästöjä julkiseen talouteen voitaisiin hakea muun muassa lyhentämällä ammatillisia perustutkintoja kahteen vuoteen. Vuonna 2018 toteutettiin laaja ammatillisen koulutuksen reformi, jonka myötä ammatillinen koulutus on osaamisperusteista ja perustuu vahvasti henkilökohtaistamiseen. Jokaiselle katsotaan HOKS tarpeiden mukaan, ja tutkinnon suorittaminen voi kestää noin vuodesta eteenpäin. OSKU suhtautuu esitykseen hyvin kielteisesti monien muiden tahojen tapaan, ja katsoo että kyseinen toimenpide toisi vain lyhyen aikavälin säästöjä ja vähentäisi merkittävästi ammatillisen koulutuksen tuottamaa osaamista.
Tutkinnoista lyhentäminen tarkoittaisi yhteisistä tutkinnon osista tai ammatillista aineista vähentämistä, mikä heikentäisi tutkintojen antamaa pätevyyttä työelämään ja jatko-opintoihin. Yhteisistä tutkinnon osista leikkaaminen vaarantaisi ammatillisten perustutkintojen jatko-opintokelpoisuuden, joka on koulutusjärjestelmämme yksi peruspilareista. Se varmistaa, ettei umpikujia ole ja aina voi jatkaa opintojaan, jos haluaa, eikä korkea-asteelle meno vaadi lukion käymistä. Suomessa on myös yleisesti tiedostettu, että koulutustason nostamiseksi myös ammatillisen koulutuksen käyneitä tarvitaan enemmän korkeakouluihin tulevaisuudessa. Jatko-opintokelpoisuuden heikentäminen olisi suoraan päinvastainen toimenpide, joka jakaisi koulutusmuotoja lisää.
Ammatilliselle koulutukselle työrauha
Ammatillista koulutusta on kehitetty viime vuosina paljon erilaisten uudistusten kautta, kuten reformin, oppivelvollisuuden pidentämisen ja viimeisenä toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämisen kautta. Muutokset ovat olleet suuria ammatilliseen koulutukseen, ja uusia lakimuutoksia on tullut ennen kuin edellisiä on ehditty toimeenpanna edes loppuun. Vaadimme, että koulutuksenjärjestäjille annetaan työrauhaa eikä hallitusohjelmaan kirjata suuria rakenteellisia uudistuksia vaan toimeenpannaan aiemmat uudistukset ja tehdään niistä kattavat vaikutusarvioinnit. On tärkeää kehittää ja uudistaa koulutusta, mutta se on muistettava tehdä aina ammatillisen koulutuksen omista lähtökohdista ja sen lakisääteistä tarkoitusta palvelevasti.
Ammatillinen koulutus on itsessään arvokas ja merkityksellinen koulutusmuoto, joka kuitenkin kärsii edelleen yhteiskunnassa arvostuksen puutteesta ja vähättelystä. Parhaiten kehittämistä tehdään, kun panostetaan esimerkiksi YTO-aineiden tason nostamiseen, jotta ammatillinen koulutus tarjoaa riittävät jatko-opintovalmiudet korkea-asteelle. Liian usein ne ovat enemmän peruskoulun oppisisältöjen kertaamista eivätkä tue ammatillista osaamista tarpeeksi. Ammattiin opiskeleville tulee kehittää kurssitarjontaa eri tasoille ja varmistaa sujuva yhteistyö lukioiden ja korkeakoulujen kanssa, sillä osa opiskelijoista kaipaa enemmän haastetta opintoihin ja toisaalta osa tarvitsee enemmän tukea ja kertausta.
Opinto-ohjaajilla oltava enintään 150 opiskelijaa ohjaajaa kohden
Pidämme erityisen tärkeänä, että opinnonohjaus tapahtuu nuorilähtöisesti ja nuoren haaveita mahdollistaen. Stereotyyppiset ajattelumallit eivät kuulu opinnonohjaukseen, vaan nuorta tulee kannustaa tavoittelemaan omia haaveitaan ja unelmiaan. Neuvontaan ei saa vaikuttaa nuoren perhetaustan sosioekonominen tai kulttuurillinen tausta. Opiskelijan tulee olla hyvin tiedotettu tutkintoonsa sisältyvistä opinnoista ja niiden valinnanmahdollisuuksista, kuten myös jatko-opintokelpoisuuksista ja mahdollisuudesta hakeutua ammattikorkeakouluun ammatillisella todistuksella. Myöskään uusi jälkiohjausoikeus ei ole riittävästi tiedossa oleva mahdollisuus opiskelijoille.
Tällä hetkellä erityisesti ammatillisella puolella opinto-ohjaajia on aivan liian vähän suhteessa opiskelijamääriin, eikä laadukas ja yksilökohtainen opinto-ohjaus voi toteutua täysimääräisesti. Vaadimme, että opinto-ohjaukseen säädetään mitoituksista ja jokaisella täysiaikaisella opinto-ohjaajalla on enintään 150 ohjattavaa. Perusteellinen ja laadukas opinto-ohjaus jo peruskoulussa varmistaa, että jokaisella nuorella on riittävät tiedot eri vaihtoehdoista ja he osaavat hakeutua itseään kiinnostaville aloille. Toisella asteella varmistetaan opintojen sujuvuus ja tuodaan tietoon jatko-opintomahdollisuudet.
Ammatillisen koulutuksen laatu on varmistettava
Ammatillisen koulutuksen laadusta tulee huolehtia tiukasti tulevaisuudessa yhteiskunnallisten rakenteiden ja ikäluokkien muuttuessa. On tärkeää pitää huoli, että missä tahansa opiskeleekin Suomessa, opetus on yhtäläistä ja samantasoista. Elokuussa 2022 voimaan tullut muutos ammatillisen koulutuksen lakiin liittyen opiskelijoiden oikeuteen saada opetusta ja ohjausta vähintään 12h/osaamispiste lisää yhdenvertaisuutta ja varmistaa osaltaan laatua opetuksen määrässä. Uuden hallituksen tulee varmistaa lain tosiasiallinen toteutuminen ja se, että opiskelijat saavat opettajan antamaa laadukasta opetusta.
Myös rahoituksella on keskeinen osa laadun toteutumisessa, ja vuosikausia kestäneet rajut leikkaukset koulutukseen näkyvät edelleen myös ammatillisten oppilaitosten arjessa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien saaman perusrahoituksen tasoa onkin nostettava ja lukuisista erillisistä, oppilaitoksia kuormittavista rahoitushakuprosesseista on pyrittävä eroon. On tärkeää, että oppilaitokset voivat keskittyä ydintehtäväänsä eli opetukseen jatkuvien rahoitushakemusten tekemisten sijaan. Pitkäjänteisesti suunniteltu työ oppilaitoksissa on niin henkilöstön, työelämän kuin opiskelijoidenkin etuna. Katsomme myös, että opiskelijoiden aidon osallisuuden toteutuminen sekä opiskelija- ja tutortoiminnan tukemisen taso tulee nähdä myös yhtenä oppilaitoksen arviointikriteerinä.
Lisätiedot:
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
puheenjohtaja Venla Tilli, venla.tilli@osku.info, 044 9776 356
