Aluevaalit ovat ohi ja valtuustot on valittu, mutta työ hyvinvointialueilla on vasta alussa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin heikkenemisen vuoksi opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen on yksi keskeisimmistä kysymyksistä, joka tulee nyt ratkaista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä opiskeluhuollon yksilökohtaiset palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle vuodesta 2023 alkaen. Samalla useiden opiskeluhuollon ammattilaisten, kuten koulukuraattoreiden ja -psykologien, työnantaja vaihtuu. Koko oppilaitosyhteisöön liittyvä yhteisöllinen opiskeluhuolto jää yhä koulutuksen järjestäjän vastuulle.
Toisen asteen opiskelijajärjestöt Finlands Svenska Skolungdomsförbund, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ja Suomen Lukiolaisten Liitto vaativat, että opiskeluhuoltoa kehitetään opiskelijoiden etu edellä. Palvelut ja niiden väliset polut on saatava kuntoon riittävien resurssien turvin eikä vastuutahon vaihtuminen saa huonontaa palveluiden tarjontaa.
Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan erittäin monen toisen asteen opiskelijan tilanne on vakava: ammatillisista opiskelijoista 34 prosenttia ja lukiolaisista 47 prosenttia kertoo olleensa edeltävän vuoden aikana huolissaan mielialastaan. Samalla kuitenkin yhä useampi opiskelija kokee, että mahdollisuudet päästä opiskeluhuollon palveluihin ovat heikentyneet.
“On täysin sietämätöntä, mikäli opiskeluhuollon palveluihin ei kerta kaikkiaan pääse, kun niitä tarvitsee. Etenkin mielenterveyden tukemisessa on paljon tekemistä ja hoitovelkaa, ja jokainen ilman apua jäänyt nuori on liikaa”, painottavat järjestöjen puheenjohtajat.
Järjestöt huomauttavat, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluiden piiriin tulee päästä seitsemän työpäivän kuluessa tai kiireellisessä tapauksessa viimeistään seuraavana työpäivänä. On myös erittäin tärkeää, että opiskelijat ovat tietoisia, miten opiskeluhuollon palvelut toimivat ja miten niihin voi hakeutua. Suurten muutosten edessä tiedottamisen rooli korostuu entisestään, kun vastuut siirtyvät hyvinvointialueille.
“Yhteisöllinen työ on keskeisessä roolissa opiskeluhuollossa. Jos kuraattori ja koulupsykologi ovat tuttuja oppilaitoksen käytävältä, heitä on helpompi lähestyä ja vastaanotolle mukavampi mennä. Lisäksi he havaitsevat oppilaitoksen riskitekijät herkemmin ollessaan osana oppilaitosyhteisöä”, jatkavat puheenjohtajat.
Tavoitteemme:
- Opiskeluhuollon riittävät henkilöstöresurssit on varmistettava
- Opiskelijoiden on päästävä opiskeluhuollon palveluihin matalalla kynnyksellä ja riittävän nopeasti
- Opiskeluhuollon palveluiden tulee olla saatavilla oppilaitoksen tiloissa
- Opiskeluhuollon palveluiden käyttämisestä tai niihin matkustamisesta ei saa koitua kustannuksia opiskelijoille
- Opiskeluhuollosta on viestittävä opiskelijoille selkeästi ja tiedonkulku oppilaitoksen sekä opiskeluhuollon välillä tulee olla jouhevaa
- Hoitopolkujen opiskeluhuollon ja terveydenhuollon välillä on oltava sujuvia opiskelijoille ja vastuiden selkeitä ammattilaisten välillä
- Ruotsinkieliset palvelut on turvattava
- Opiskelijoiden on oltava mukana opiskeluhuoltoa koskevassa suunnittelussa
Lisätietoja:
Finlands Svenska Skolungdomsförbund: Puheenjohtaja Alexandra Wegelius, 050 466 1551, alexandra.wegelius@skolungdom.fi
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU: Puheenjohtaja Venla Tilli, 044 9776 356, venla.tilli@osku.info
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI: Puheenjohtaja Jutta Vihonen, 044 7530 581, jutta.vihonen@sakkiry.fi
Suomen Lukiolaisten Liitto: Puheenjohtaja Lukas Virtala, 050 377 9700, lukas.virtala@lukio.fi
