Yli kolmasosalla lukiolaisnuorista tai heidän perheistään on taloudellisia vaikeuksia opintojen kustannuksista selviämisessä. Myös toisen asteen ammatillisia opintoja suorittavien keskuudessa taloudelliset ongelmat ovat yleisiä. Tiedot selviävät maanantaina 22.1. julkaistusta Opetushallituksen tuottamasta selvityksestä toisen asteen kustannuksista.
Maksutonta toista astetta vaativan kansalaisaloitteen vireillepanijajärjestöt kiittävät ministeri Grahn-Laasosta tarttumisesta tärkeään aiheeseen, mutta toivovat kattavampaa tarkastelua ja konkreettisia toimia yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi.
Huoli kustannuksista yhteinen - nyt tarvitaan toimia
Järjestöt jakavat ministeri Grahn-Laasosen huolen niistä nuorista, joille kustannukset voivat muodostua esteeksi lukion tai ammatillisen toisen asteen koulutuksen suorittamiselle. Selvityksen pohjalta ei kuitenkaan voida todeta, että juuri vähävaraisiin nuoriin kohdistetut toimet olisivat vaikuttavimpia tai kustannustehokkaimpia. Jatkoselvityksissä onkin syytä tarkastella mahdollisuutta siirtyä aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, joka turvaisi nuorten koulutusmahdollisuudet, vähentäisi tukibyrokratian tarvetta ja olisi inklusiivisempi kuin tukijärjestelmiin perustuva malli.
“Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi tarvitaan ripeästi toimia. Aidosti maksuton koulutuspolku aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle mahdollistaa Suomen osaamispotentiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti sekä lisää tasa-arvoa perheiden välillä. Tämä kortti pitää katsoa huolella”, vaativat järjestöt.
Selvityksen tiedot puutteellisia
Järjestöt ovat pettyneitä siihen, että selvitys ei tuo kaivattua lisätietoa koulutuksen kustannuksista tai siitä, kuinka monen nuoren koulutuspolkuun kustannukset todellisuudessa vaikuttavat. Esimerkiksi tilastotietoja siitä, kuinka moni nuori joutuu turvautumaan toimeentulotuen lisäosaan kattaakseen oppimateriaalikulujaan ei ole saatavissa. Selvitys ei myöskään tarjoa vastauksia siihen, kuinka monen nuoren kohdalla yhteiskunnan tukimuodot ovat riittämättömiä.
Alueellinen eriarvoistuminen jää selvityksen tekijöiltä huomiotta. Erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella ala- ja oppilaitoskohtaiset erot ovat merkittäviä, mutta näitä ei tuoda selvityksessä kattavasti esiin.
Suomalaiset tukevat maksutonta koulutusta
Uutissuomalaisen tuoreen gallupin mukaan jopa 65% suomalaisista kannattaa aidosti maksutonta toista astetta. Marraskuussa myös kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat ilmaisivat kannattavansa toisen asteen maksuttomuutta. Tukea toimille siis on - nyt on aika edetä.
Järjestöt keräävät parhaillaan allekirjoituksia maksutonta toisen asteen koulutusta vaativaan kansalaisaloitteeseen. Kansalaisaloite on allekirjoitettavana 18.3.2018 asti osoitteessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607 .
Lisätietoja:
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 462 1148, hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi
Alvar Euro, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto, puh. 050 918 6674, alvar.euro@lukio.fi
Emmi Pentikäinen, puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry, puh. 044 977 6356, emmi.pentikainen@osku.info
Bicca Olin, ordförande, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, puh. 040 352 5232, bicca.olin@skolungdom.fi
Jasmina Khabbal, puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto — SAKKI ry, puh.044 753 0581, jasmina.khabbal@sakkiry.fi
Elisa Gebhard, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, puh. 050 575 1723, elisa.gebhard@alli.fi
Heikki Luoto, toiminnanjohtaja, Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry, 050 573 5380, heikki@yeesi.fi Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto, 040 553 0981, ulla.siimes@vanhempainliitto.fi
