Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry piti 22. liittokokouksensa Valkealassa 10.-12.11.2023.
Kesällä 2023 julkaistun pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman teema on ”Vahva ja välittävä Suomi” ja sen keskeiset tavoitteet ovat valtionbudjetin sopeutustoimet, työllisyyden parantaminen ja palveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Syksyn aikana ministeriöistä tulleissa esityksissä valtion talouden sopeuttamiseksi huokuu kuitenkin aivan toisenlaiset arvot kuin välittäminen. Erityisesti esitykset asumistuen leikkaamisesta, opintotuen indeksijäädytyksistä, aikuiskoulutustuen poistosta, kuntoutustukien laskusta ja tämän kaiken kompensoimisesta opintolainalla ovat omiaan heikentämään opiskelijoiden ennestään heikkoa toimeentuloa.
Ammatillisessa koulutuksessa yhä useampi joutuu muuttamaan varhaisessa vaiheessa pois huoltajiensa luota voidakseen päästä opiskelemaan haluamaansa alaa. Vuoden 2022 AMIS-tutkimukseen vastanneista reilu 82 % oli oppivelvollisia, ja heistä lähes neljäsosa kertoi joutuneensa muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan opintojensa vuoksi. Viime vuonna ammatillisissa oppilaitoksissa oli 15–19-vuotiaita opiskelijoita yhteensä hieman vajaa 100 000. Tulevaisuudessa kaikki alle 20-vuotiaat ovat oikeutettuja maksuttomaan ensimmäiseen toisen asteen tutkintoon. Siitä huolimatta yli 11 % oppivelvollisuusikäisistä on viime vuonna nostanut ammatillisissa opinnoissa lainaa.
”Oppivelvollisille taataan teoriassa maksuton koulutus, mutta mahdottomaksi venyvät koulumatkat pakottavat yhä useamman muuttamaan pois kotoa, ja todellisuudessa alavalinnat jäävät hyvin kapeiksi. On kohtuutonta, että tietyissä tilanteissa myös alaikäiset toisen asteen opiskelijat joutuvat nostamaan lainaa selvitäkseen opinnoista ja turvatakseen toimeentulonsa. Lyhyessä ajassa ammatillisten opiskelijoiden nostamat lainamäärät ovat kolminkertaistuneet, eikä kaikilla ole valmistumisen jälkeenkään työelämässä sellaista tulotasoa, jolla lainaa voisi ongelmattomasti maksaa pois.” kertaa vuoden 2023 puheenjohtaja Venla Tilli.
Opintotuen tarkoitus on taata opintojen täyspäiväinen suorittaminen, mutta pahimmillaan useiden kymmenien tuhansien eurojen lainataakka nykyisillä koroilla ei kannusta opintojen nopeampaan suorittamiseen vaan päinvastoin liialliseen työn tekemiseen, joka uuvuttaa ja hidastaa opintoja. Osaamis- ja koulutustason nostaminen ei ole realistista esitettyjen leikkausten jälkeen – vuoden 2022 AMIS-tutkimuksen mukaan jopa 41 % vastaajista kertoi jättävänsä hakeutumatta korkeakouluun valmistumisen jälkeen, sillä he kokivat työnteon kannattavammaksi. Opiskeluaikojen lyhentäminen ja koko ikäluokan kouluttaminen toisen asteen tutkintoon jäävät toteutumatta, kun työnteko ja perusturvan käyttäminen tulevat entistäkin houkuttelevammiksi vaihtoehdoiksi nuorille ja mahdollisuus tulla toimeen päätoimisena opiskelijana heikkenee. Lopulta työelämään astuu entistä vähemmän, velkaisempia ja uupuneempia vastavalmistuneita osaajia, joita yhteiskuntamme kipeästi tarvitsisi.
”Ammatillisen koulutuksen työelämäläheisyyden vuoksi on selvää, että iso osa käy opintojen ohessa töissä ja täydentää siten myös omaa osaamistaan. Viimeisimmän AMIS-tutkimuksemme mukaan jo tällä hetkellä 24 % oppivelvollisista tekee opintojen ja työharjoitteluiden ohella palkkatöitä. Haluamme kannustaa työntekoon myös jatkossa opiskelijan oman jaksamisen rajoissa, mutta on selvää, ettei täyspäiväisesti opintoja suorittavia henkilöitä voi velvoittaa tekemään siihen päälle kohtuuttomia määriä töitä elämisensä kattamiseksi. Erityisesti oppivelvollisille opintojen suorittaminen on nimensä mukaisesti velvollisuus, ja lainsäädännöllä on varmistettava heille aidot edellytykset valitsemansa alan suorittamiseen. ”, jyrähtää Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n vuoden 2024 puheenjohtaja Johanna Heikkinen.
Lisätiedot: Puheenjohtaja Venla Tilli, 044 9776 356, venla.tilli@osku.fi.
