OSKU on luonut omat tavoitteensa aluevaaleja varten, joissa keskitymme eritoten amisten hyvinvointiin. Tavoitteet ovat seuraavat:
Hyvinvointialueille varmistettava resurssit laadukkaan ja tasapuolisen opiskeluterveydenhuollon toteutumiseksi
OSKU huomauttaa, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelee kaikista koulutusmuodoista eniten opiskelijoita, mutta palvelut ovat silti kaikkein heikoimmassa kunnossa. Koronan myötä tarve palveluiden kehittämiselle on kasvanut, etenkin mielenterveyspalveluiden suhteen. Amisten hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon on kohdistettava selkeästi nykyistä enemmän resursseja – panostaen erityisesti ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin.
Koronapandemia ja sen myötä tulleet erityisolot nostivat tuen tarpeen piiriin myös joukon sellaisia opiskelijoita, jotka eivät aiemmin ole tarvinneet erillistä tukea opintoihin. Tukea tarvitsevien määrä on kasvanut, ja myös oppivelvollisuuden laajentuminen on vaikuttanut siihen, että yhä useampi tarvitsee erilaisia tukitoimia voidakseen opiskella sujuvasti.
Opiskeluterveydenhuollon on toteuduttava mahdollisimman lähellä opiskelijoiden arkea
OSKU kokee, että opiskelijoita voidaan auttaa parhaiten siellä missä he ovat – suoraan oppilaitoksissa eikä maakunnissa. Palveluiden saavutettavuuden avulla mahdollistamme sen, että apua eniten tarvitsevat myös pääsevät niiden pariin. Opiskelijoiden terveydenhuolto ei saa olla vain oireiden hoitamista, vaan sen täytyy olla myös ongelmien syihin puuttumista. Oppilaitosten pitää tehdä yhä enenevissä määrin moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi etsivän nuorisotyön kanssa.
Avun hakemisen kynnystä täytyy madaltaa kaikin keinoin. Erityisesti mielenterveyspalveluiden pariin hakeutumisesta tulee tehdä helppoa ja tätä varten opiskelijoiden psykologipalvelut tulee olla nykyistä huomattavasti paremmin saatavilla. Opiskelijoita tulee osallistaa opiskeluterveydenhuoltoa koskevissa kysymyksissä. OSKU pitää ehdottoman tärkeänä, että opiskeluhuollosta päättävissä elimissä tulisi olla erillinen kiintiö opiskelijoille. Nuorten on myös edustettava kattavasti koko toista astetta ja koko aluetta.
Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
Maksuton ehkäisy luo tasavertaisen mahdollisuuden sadoille tuhansille nuorille pitää seksuaaliterveydestään huolta ilman, että oma tai perheen varallisuus rajaa vaihtoehtoja tai asettaa esteitä ehkäisyn hankinnalle. Osassa kunnissa taataan jo alle 25-vuotiaille maksuton ehkäisy, ja haluamme saman toteutuvan kaikilla hyvinvointialueilla.
Aluevaaleista voit lukea lisää alla olevasta infopaketista
Mitkä aluevaalit?
Nyt järjestetään ensimmäiset aluevaalit, joiden varsinainen äänestyspäivä on 23.1.2022. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttävien aluevaltuustojen jäsenet ja varajäsenet. Äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla sillä hyvinvointialueella missä asuu (Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, joten siellä ei toimiteta aluevaaleja)!
Vaalien päivämäärät
• ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1.2022
• ennakkoäänestys ulkomailla 12.-15.1.2022
• vaalipäivä 23.1.2022
• aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset 26.1.2022
• valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.
Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.
Aluevaalien vaalipiirinä on hyvinvointialue
Asuinpaikkasi määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokasta voit äänestää. Hyvinvointialueita on 21. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa. Voit tarkistaa vaali.fi-sivustolta, mihin hyvinvointialueeseen kuulut.
Miksi on tärkeää äänestää aluevaaleissa?
Aluevaaleissa on kyse tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista. Aluevaaleissa valitut valtuutetut päättävät hyvinvointialueiden lähipalveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.
Miten tiedän, saanko äänestää ja ketä äänestäisin?
Äänioikeus aluevaaleissa määräytyy vastaavalla tavalla kuin kuntavaaleissa: äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on
a) Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai
b) muun valtion kansalainen, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää; tai
c) EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja jolla on asuinpaikka kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja että hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan aluevaaleissa.
Mikäli ehdokas on hukassa, niin voit kokeilla vaalikoneita. Hyväksi todettuja vaalikoneita ovat mm. Ylen vaalikone ja Helsingin Sanomien vaalikone, joiden lisäksi kannattaa vilkaista myös oman maakuntalehtesi mahdollinen vaalikone.
Äänestäminen - milloin ja miten?
Äänestäminen vaalipäivänä 23.1.2022
Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikat ovat avoinna sunnuntaina 23.1.2022 klo 9–20.
Äänestäminen ennakkoon
Äänioikeutettu voi vaalipäivän äänestyksen sijasta äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää ja lopetetaan kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää ja ulkomailla 8. päivänä ennen vaalipäivää.
Mitä mukaan?
Äänestäessä tarvitset mukaasi vain henkilöllisyystodistuksen, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.
