Tiedätkö, mitä yhteistä on ilmastonmuutoksen hidastamisella, digijättien vallan rajoittamisella ja vapaalla liikkumisella?
Ehkä arvasitkin sen jo. Nimittäin Euroopan unioni.
Europarlamenttivaalit lähestyvät hurjaa vauhtia, sillä varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6. ja sitä ennen pääsee äänestämään ennakkoon toukokuun lopusta alkaen. Vaikka EU-vaalit tuntuisivat etäisiltä tai jopa hankalilta, kannattaa silti suunnata vaaliuurnille, jotta nuorten ja opiskelijoiden äänellä on mahdollisuus kuulua. Tilastokeskuksen mukaan vain 24,2 % alle 25-vuotiaista käytti äänioikeuttaan 2019 europarlamenttivaaleissa. Tällä kertaa tilanne on mahdollisesti hieman toinen.
Tämänhetkinen maailman tilanne on saanut ihmiset ainakin MTV:n toukokuun puolessa välissä tekemän tutkimuksen mukaan jopa 63 % harkitsemaan äänestämistä. Viimeksi luku oli hieman yli 40 %. Numerot eivät kerro sitä, kuinka moni heistä on nuori tai opiskelija.
Suurin syy äänestämisen harkitsemiselle on turvallisuus. Se on toki tärkeä aihe, mutta sen taakse eivät saa unohtua EU:n kiinnostus mielenterveysasioihin, nuorten järjestöihin tai sosiaalisen median yhteiset pelisäännöt. Joku voi ajatella, onko yhdellä äänellä väliä. Kyllä on. Suomalaiset ovat tunnetusti määräänsä vaikutusvaltaisempia Euroopan parlamentissa. Heistä useampi on valittu myös koko parlamentin vaikutusvaltaisimpien henkilöiden kärkijoukkoon. Sillä on siis väliä, kuka Suomea edustaa siellä.
Työskennellessäni pari vuotta Euroopan parlamentissa avustajana huomasin, että tietotulva on europarlamentaarikoille valtava, mutta päätöksentekoon hyödynnetään valtavasti tietoa, jota joko poliitikko tai hänen avustajansa saa. Kaikkien kantoja ei tuoda tarpeeksi näissä tilanteissa esiin, joten on tärkeä, että asioista päättävät myös valmiiksi itselle tärkeitä asioita ajavat. Muiden asemaan voi olla vaikea asettautua, varsinkin heidän, jotka eivät ole kokemassa maanosamme tulevaisuutta, kuten me.
Jos päätöksentekoon eivät vaikuta ne, kenet päätösten halutaan huomioivan, niin tapahtuuko huomioiminen ollenkaan? Uskallan väittää, että ei, sillä vaikuttamatta jättäminen saatetaan tulkita myös kiinnostuksen puutteeksi.
Nuoriso- ja opiskelijamyönteinen EU ei ole itsestäänselvyys. EU:sta tulisi todellakin kiinnostua. Kannattaa siis pohtia sitä, kun miettii äänestääkö vaaleissa vai ei.
Rosamari Rissanen
Apulaispormestarin erityisavustaja, Helsinki
