Koulukiusatusta valtakunnallinen vaikuttaja

Haluan kirjoituksella tuoda toivoa kaikille niille, joita kiusataan tai on jossakin elämänsä kohdassa kiusattu.

Minua kiusattiin ala-asteella tosi paljon. Olin kuulemma erilainen. Olen kerrannut 2. luokan. Niistä ajoista asti mua kiusattiin, joka paheni vuosi vuodelta. Siirryin neljännellä luokalla pienestä koulusta (noin 40 oppilasta) isompaan kouluun (500 oppilaan koulu), jossa on yhtäkkiä satoja oppilaita. Luulin, että tämä auttaisi siinä, että kiusaaminen loppuisi.

Kiusaaminen kuitenkin jatkui. Opettajat sekä muu henkilökunta siihen yritti puuttua, mutta tuloksetta. Olin itse luovuttamassa moneen kertaan, mutta jostain sain aina voimaa jatkaa. Henkilökunta jaksoi tukea siihen asti, kunnes siirtyisin yläasteelle.

Kuudennella luokalla kuulin Anna Tapion koulusta, joka on sisäoppilaitos. Anna Tapion koulu, joka sijaitsee Aitoon kylässä Pälkäneellä. Kouluun haettiin. Muistan sen päivän kuin eilisen, kun sain tulokset kirjeenä kotiin. Käteni tärisivät ja minua pelotti. Minua jännitti suuresti avata kirjettä. Uskalsin avata kirjeen samalla, kun juttelin serkun kanssa puhelimessa. Tämä kirje johti siihen, että pääsin pois kiusaamisesta.

Olin päässyt kouluun. Oli lähellä ne ilon kyyneleet. Pääsen pois kiusaamisesta, saan itsenäistyä sekä saada eväitä tulevaisuuteen.

Anna Tapion koulun ansioista pääsin pikku hiljalleen jaloilleni. Pääsin toteuttamaan unelmiani. Ryhdyin KiVa-kaveriksi sekä tukioppilaaksi. Halusin auttaa, joka johti myös siihen, että hain Tampereelle sosiaali- ja terveysalalle. Oli päivän selvää, etten halunnut palata Valkeakoskelle. Itse olen kasvanut sisäoppilaitoksessa yläasteeni. Koulun henkilökunta oli mukana arjessamme maanantaista perjantaihin eli he elivät suuren osan viikosta kanssamme. Koko koulu oli perhettä, joista jokainen tuki toisiaan. Me, oppilaat, emme olleet koulun henkilökunnalle koneita, vaan murrosikäisiä nuoria, jotka tarvitsevat ystäviään ja aikuista vierelleen.

Anna Tapion koulun opetuksen lähtökohtana on vielä tänäkin päivänä, perustajan Anna Tapion ajatus: ”Pään, käden ja sydämen sivistyksestä”. Anna Tapion koulun historiassa on liikkunut myös vuosien ajan: ”Itkien tänne tultiin ja itkien täältä lähdetään”. Kun seiskalla tullaan Anna Tapion kouluun itketään koti-ikävästä, mutta kun ysillä lähetään pois niin ei haluta lähteä, koska ystävistä ja henkilökunnasta on tullut tärkeää. Ollaan eletty tiiviisti.

En osannut hymyillä, oikeasti. Sisäoppilaitos (Anna Tapion koulu) antoi minulle sen mitä tarvitsin, suuren tuen. He kuuntelivat ja saivat minut jaloilleni. Pikku hiljaa sain elämäni kuntoon, kun ystävät ja henkilökunta kuuntelivat minua. Aluksi pidin kaiken sisälläni, mutta tajusin, että minuun sattuu. Tämän jälkeen pystyin hymyilemään, uskoa tulevaisuuteeni, uskallan jopa unelmoida.

Opiskelut Tampereella alkoi 2015.

Tredu antoi mahdollisuudet jo heti alkuunsa osallistua opiskelijakuntatoimintaan. Lähdin mukaan välittömästi. Ensimmäisenä vuonna olin opiskelijakunnan varapuheenjohtaja. Liityin samana lukuvuonna sen aikaiseen Tampereen ammattiopiston opiskelijayhdistykseen TaQ ry:n. Yhdistyksen nimi muuttui 12.6.2017, Tampereen seudun ammattiopiston opiskelijayhdistys TreQ ry.

Elokuussa 2016 kuulin surullisen päätöksen Puolustusvoimien kutsunnoissa. Sain C-paperit (terveydentilan perusteella vapautettu rauhan aikana). Tämä oli minulle todella kova paikka, koska olen halunnut mennä armeijaan.

Marraskuussa 2016 päätin lähteä TreQ ry:n edustajana edustamaan yli 8000 opiskelijaa Turkuun Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry liittokokoukseen kahden kaverin kanssa. Harkitsin suuresti lähteä ehdolle OSKU ry liittohallitukseen. Epäröin sitä silloin suuresti. Kuitenkin mua kannustettiin suuresti lähtemään mukaan. Lähdin ehdolle. Minua pelotti, koska se oli unelmani.

Haluan auttaa muita. Haluan auttaa lapsia ja nuoria. Haluan antaa heille tukeni ja apuni.

Tulosten tullessa julki, meinasi tulla ilon suuret kyyneleet. Olin saavuttanut unelmani. Pääsen vaikuttamaan johonkin sellaiseen asiaan, joka on minulle todella tärkeä. Olemme OSKU ry:ssä kuin yksi perhe, jossa jokainen saa jakaa omat kuulumiset, jotka jokainen meistä haluaa kuulla. Siellä tuetaan juuri silloin sitä eniten tarvitaan.

Osku ry:ssä pystymme vaikuttamaan, että opiskelijoiden olisi parempi opiskella itselleen ammatti. Päätöksiimme vaikuttavat eniten se mitä kuulemme kaikilta opiskelijoilta. OSKU ry:ssä hallitus tekee itse päätökset eli opiskelijat päättävät asioista. Ne mitä kuulemme ns. kentällä viemme muun hallituksen kuultavaksi. Jokainen asia ja opiskelija auttaa meitä tekemän päätökset asiaan. Jos opiskelija haluaa parantaa jotain opiskeluissa, me yritämme parhaamme, että se muuttuu. Yksi mikä tulee muuttumaan on arvosteluasteikko, joka on tällä hetkellä 1-3. Se muuttuu takaisin 1-5.

Toimikauteni alussa, tammikuussa 2017, en ollut vielä niin hyvin politiikassa mukana kuin nyt. Nyt tiedän hyvin opiskelijoihin liittyvistä asioista.

Turun reissusta parin päivän jälkeen saavutin toisen ison unelmani. Minut valittiin Tampereen seudun ammattiopiston opiskelijayhdistyksen v. 2017 puheenjohtajaksi. Pääsin edustamaan Tredun johtoryhmiin yli 8000 opiskelijaa.

Itse tällä hetkellä toimin Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry:n hallituksen varsinaisena jäsenenä, oman toimipisteen opiskelijakunnan puheenjohtajana, Tampereen seudun ammattiopiston opiskelijayhdistyksen TreQ ry puheenjohtajana, valmentajana Valkeakosken uimaseurassa sekä olen Sääksmäen seurakunnassa ohjaajana sekä myös sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa neuvottelukunnassa sekä sora-toimikunnassa.

Pääsin aloittamaan sijaisuuksien tekemisen helmikuussa 2017 KVPS Tukena Oy, jossa olen tykännyt työskennellä. Sain koko kesäksi töitä, joka oli aivan mahtavaa. Sain oman paikan KVPS Tukena Oy:llä.

Toimin Valkeakosken uimaseurassa valmentajana. En ole katunut päiväkään sitä, että rupesin valmentajaksi. Viihdyn veden lähellä, se helpottaa mun stressiä. Olen itse harrastanut uintia samassa uimaseurassa.

Sääksmäen seurakunta on myös sellainen paikka, josta on tullut minulle todella tärkeä. En olisi kesäkuussa 2014 uskonut, että mitä seuraavat kolme vuotta voivat tuoda tullessaan. Olen tällä hetkellä ohjaajana, jolla on aivan mahtavia ja arvokkaita muistoja sekä suuri joukko ystäviä, joista on tullut todella läheisiä.

Olin työharjoittelussa keväällä 2017 Valkeakosken terveyskeskuksen päiväkeskuksessa. Tämä paikka on saanut oikeat työntekijät. He kannustivat minua todella paljon. He olivat mukavia opiskelijaa kohtaan.

Kesäkuussa 2017 koin sen, mistä meinasi tulla ilon kyyneleet. Olin rippileirillä ohjaajana. En voinut uskoa ensiksi sitä todeksi. Tästä leiristä tuli minulle paras rippileiri, jolla olen ollut isosena tai ohjaajana. Tämä oli kuitenkin neljäs rippileiri, jolla olin töissä.

Kesällä 2017 lähdin vielä mukaan Suomen Punaisen Ristin toimintaan. Liityin jäseneksi tähän mahtavaan joukkoon, joka auttaa eniten apua tarvitsevia ihmisiä ympäri maailmaa. Yksi unelmani on, että pääsen itse ulkomaille katastrofipaikalle auttamaan eniten apua tarvitsevia.

Tällä hetkellä olen oikeasti onnellinen elämääni, vaikka kiusaaminen on menneisyydessä. Mulle on annettu neuvoksi, että ”Niko, yritä päästää menneisyydestä irti”. Voin itse sanoa, että se ei ole helppoa, mutta se onnistuu, kun jaksaa uskoa itseensä ja siihen mitä haluaa elämältään. Menneisyyttään ei saa unohtaa eikä pidä unohtaa, mutta siitä on uskallettava päästää irti. Ystävät ja muut läheiset ovat sinua varten. Haluan tunnustaa, että en itse ole vielä kokonaan päässyt kiusaamisesta yli, mutta minulla on tukena perhe, sukulaiset, ystävät ja kaverit, OSKU ry, Anna Tapion koulu, Sääksmäen seurakunta, Valkeakosken uimaseura sekä TreQ ry.

Kiusaaminen on edelleen menneisyydessäni.

Uskalla olla oma itsesi ja uskalla puhua perheellesi tai ystävillesi. Jokaisella on joku jolle puhua. Toivon, että kirjoitus auttaa kiusattuja jatkamaan elämäänsä sekä että kiusatut eivät koskaan ole yksin, vaikka se välillä siltä tuntuisi. Jos haluat lähteä johonkin mukaan, se saattaa auttaa sinua positiivisesti. En olisi itse uskonut keväällä 2012, että istun OSKU ry:n hallituksessa v. 2017.

Minulle on sanottu peruskoulun loputtua:

” Jokainen ero on pieni kuolema, on joku jossain sanonut. Siltä se ehkä tuntuu, mutta ei ole uuden alkua ilman, että jotakin päättyy. ”

Tämä lause on sanottu sen takia, että olin todella surullinen Anna Tapion koulun loppumiseen, mutta voin sanoa, että pitää juuri paikkansa.

Uskokaa unelmiinne ja antakaa toivon elää. ”Kysyvä ei tieltä eksy, joten asenne ratkaisee, autetaan ja muututaan yhdessä.”

Haluan kiittää seuraavia ihmisiä ja tahoja:

Perhe ja suku

Ystävät ja kaverit

Anna Tapion koulu

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry

TreQ ry

Sääksmäen seurakunta

Valkeakosken uimaseura

KVPS Tukena Oy

Suomen Punainen Risti

Valkeakosken terveyskeskuksen päiväkeskus

Muita läheisiä ja tärkeitä ihmisiä

Teksti: Niko Suokas

Kirjoittaja on OSKUn hallituksen jäsen.

Tykkäsitkö? Kerro jutusta kavereillesi!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

Yhtään artikkelia ei valitettavasti löytynyt.
Klikkaamalla "Hyväksyn kaikki evästeet" hyväksyt, että evästeet tallennetaan laitteellesi parantamaan sivuston navigointia, analysoimaan sivuston käyttöä ja tehostamaan mainontaamme. Lue lisätietoja evästepolitiikastamme.
cookies