Kirjoittajat: Emmi Hannuksela toimii opinto-ohjaajana Sääksjärven koulussa ja on vuoden 2018 opo. Sirpa Puikkonen toimii opinto-ohjaajana Gradiassa.
Amisreformi ja muutoksen tuulet ovat puhaltaneet ammatillisen koulutuksen joka kolkkaan. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa niin opiskelijoiden, opettajien kuin hallinnonkin arki on uudessa tilanteessa. Miltä amiksessa näyttää? Millaista opiskelu on? Kenelle se sopii? Opinto-ohjaajina keskitymme opiskelijoihin.
Jokaiselle ammatillisen perustutkinnon opiskelijalle tehdään opintojen alussa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOKS, jota päivitetään opintojen aikana. Siinä määritellään opintojen kesto ja mahdolliset tukitoimet ja otetaan huomioon aikaisemmin hankittu osaaminen. Opiskelija opiskelee vain niitä asioita, joita hän ei vielä osaa. Kaikkien opiskelijoiden opinnot eivät enää etene samalla tahdilla ja valmistu samaan aikaan kesän kynnyksellä niin kuin aikaisemmin. Opiskelu on yksilöllistä, kuten pyörällä ajon opetteleminen. Toinen tarvitsee harjoittelua enemmän kuin toinen. Ammatillisissa oppilaitoksissa on yleensä aika vähän perinteisiä koululuokkia. On työsaleja, työtiloja, työmaita ja tietenkin oikeita työpaikkoja. Tekeminen nousee vahvasti esille opiskelijoiden omissakin puheissa; heille on tärkeää saada tehdä oman alan hommia.
Ammattitaitokilpailut - Taitaja ja Skills - ovat joillekin ammatillisen tutkinnon opiskelijoille mielekkäitä tapoja haastaa itseään ja kisata oman alan huippujen kanssa. Työnantajat ovat näistä osaajista yleensä hyvin kiinnostuneita. Opiskelun ei tarvitse siis olla pelkkää perinteistä puurtamista.
Merkittävä osa opinnoista opiskellaan työpaikoilla useiden viikkojen mittaisina jaksoina. Opiskelijat pääsevät harjaannuttamaan kädentaitojaan ammattilaisten rinnalla oikeissa työympäristöissä. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen tapahtuu usein lähiseudun yrityksissä tai julkisella sektorilla. Moni nuori lähtee myös kansainvälisiin työpaikkoihin testaamaan taitojaan. Osaamista harjoitellaan turvallisessa oppilaitosympäristössä ja lopullinen osaaminen näytetään oikealla työpaikalla ammattiosaamisen näytössä. Opiskelijan todistukseen tulevat arvosanat muodostuvat siis oikeissa työtehtävissä osaamisensa näyttämällä.
Ammatillinen perustutkinto koostuu tutkinnon osista, joista muodostuu 180 osaamispisteen (osp) kokonaisuus. Ammatillisia tutkinnon osia on luonnollisesti eniten, koska tutkinnon suoritettaneen pitää hallita alan perustyöt. Kaikissa tutkinnoissa on myös yhteisiä tutkinnon osia, suurin osa peruskoulusta tuttuja aineita, 35 osp.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus korkeakouluun. Suurin osa valmistuvista haluaa työelämään, mutta osa tähtää suoraan jatko-opintoihin. Ammatillinen perustutkinto on joillekin todella hyvä ponnahduslauta jatkoon. Johto- ja suunnittelutehtäviin, joihin korkeakoulun käyneet usein sijoittuvat, on huikea lisä, jos oikeasti osaa niitä hommia itsekin käytännössä. Monessa ammatillisessa oppilaitoksessa voikin jo ammatillisen perustutkinnon osana opiskella korkeakouluopintoja.
Vaikka ammatillinen koulutus ei sovi kaikille, se on oiva vaihtoehto sellaiselle, joka nauttii käsillä tekemisestä ja tykkää tehdä asioita enemmän toimintapainotteisesti. Ammatillinen koulutus on hyvä vaihtoehto peruskoulun jälkeen nuorelle, joka haluaa valmistua mahdollisimman pian työelämään. Täytyy löytää kiinnostus jotain alaa kohtaan, ammatilliseen ei voi hakea valikoimatta alaa. Tärkeintä hakeutumisessa on kuitenkin hinku omalle alalle ja halu oppia siitä lisää.
Blogikirjoitus on julkaistu myös Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n nettisivuilla.
