Tutkimus
Tutkimus tarkoittaa järjestelmällistä, erityisesti tieteellistä, toimintaa jonkin asian selvittämiseksi[1]. Tutkimuksen käsitettä käytetään monenlaisissa yhteyksissä tarkoittamaan selvityksen tekoa ja siihen liittyviä järjestelyjä, joilla pyritään saamaan lisätietoa aiheesta tai edistämään (tutkimus)ongelman ratkaisemista. Tutkimustoimintaa luonnehditaan yleensä sen laadun sekä luonteen perusteella.
Yleistä
Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Perustutkimuksessa joko ollaan tekemisissä itse tutkimuksen kohteen kanssa ja kerätään siitä tietoa tai pyritään järjestelemään kohteesta aikaisemmin kerättyä tietoa tietokokoelmiksi tai teorioiksi. Tavoitteena on uuden tiedon luominen. Soveltavassa tutkimuksessa sen sijaan tilanne on päinvastainen. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Käsitettä käytetään yleisesti tieteessä, mutta myös erilaisissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Puhutaankin tieteellisistä ja yksityisistä tutkimuksista, joista viimeksi mainittu ei täytä tieteen julkaisukriteereitä. Yksityinen tutkimus ei silti välttämättä ole näennäis- tai epätieteellistä. Epätieteellinen tutkimus ei noudata proseduureissaan tieteellistä menetelmää.
Tutkimukseen liittyy usein koejärjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi haastattelu), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan laboratorio- ja kenttätutkimuksiin. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen. Tosin pitää kuitenkin muistaa, että nämä jaottelut eivät sovellu sellaisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät useantyyppisiä ympäristöjä, menetelmiä ja tavoitteita. Saaduista tuloksista tehdään yleensä (kirjallinen) yhteenveto sekä pohdinta, jonka avulla voidaan arvioida tutkimuksen tuloksia ja onnistumista sekä ehdottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Perustutkimus
Perustutkimuksen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Tällaisten tutkimusten taustalla on yleensä tavoite lisätä hyödynnettävissä olevaa tietoa, vaikka käytännössä tutkimusta vie eteenpäin tutkijoiden uteliaisuus ja yleinen tiedonhalu. Tutkimuksen toteutuksessa ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytännöllistä tavoitetta, vaikka tietoa usein lähdetäänkin lisäämään sellaisista asioista, joista voi mahdollisesti yllättävienkin tulosten kautta olla jotain käytännön hyötyä. Termi "perustutkimus" siis viittaa siihen, että tiedon yleistymisen ja siis suuremman konsilienssin kautta se tarjoaa perustan myös muulle toiminnalle, eri tasojen sovellutuksille ja maailmankatsomukselle. Koska usein ei ole kovin selkeitä takeita lyhyen tähtäimen hyödyistä, suuri määrä tutkimusideoita joutuu kilpailemaan pienestä määrästä tutkimusrahoitusta ilman ennakkovarmuutta rahoituksen saamisen mahdollisuuksista. Tässä mielessä tutkimus on keksimisen osa-alue.
Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä perustutkimuksessa:lähde?
- Tarjoaako säieteoria fysiikan perustutkimukselle sen kaipaaman suuren yhtenäisteorian?
- Mitkä aspektit genomista selittävät eliöiden kompleksisuuden?
- Onko mahdollista osoittaa Goldbachin konjektuuri oikeaksi tai vääräksi?
Perinteisesti perustutkimus on nähty soveltavaa tutkimusta edeltävänä toimintana, joka puolestaan johtaa käytännön sovellutuksiin. Viime aikoina jaottelussa on otettu kuitenkin entistä enemmän huomioon yhdistelmätutkimukset, joissa nämä osatavoitteet sekoittuvat ainakin jossain tutkimuksen vaiheessa.[2] Näin on erityisesti sellaisilla tutkimusalueilla kuten bioteknologia ja elektroniikka, joissa perustutkimus voi edetä rinta rinnan soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön kanssa, sekä tavallisesti silloin kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaista yhdistelmätutkimusta, johon millään yksittäisellä toimijalla ei olisi riittävästi resursseja tai intressejä, on alettu kutsua pioneeritutkimukseksi.
Usein tutkimus halutaan luokitella perus- tai soveltavaan tutkimukseen sen rahoituslähteen perusteella. Valtion rahoittaman yliopistollisen tutkimuksen katsotaan tällä perusteella kuuluvan perustutkimuksen piiriin. Yrityksien harrastaman tutkimuksen, jonka rahoitus tulee markkinoilta kehitettyjen tuotteiden myynnin kautta, sen sijaan halutaan katsoa kuuluvan soveltavan tutkimuksen piiriin. Aikaisemmin tämä vastasikin pitkälle edellä esitettyä jakoa. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen. Valtio rahoittaa huomattavassa määrin soveltavaa tutkimusta. Toisaalta yritykset voivat tilata yliopistoilta perustutkimusta. Suuret yritykset voivat harjoittaa perustutkimusta myös omissa laboratorioissaan ja tutkimuskeskuksissaan. Oleellista on se, että niillä on riittävä rahoitusmarginaali käytettävissään. Yrityksien harjoittaman perustutkimuksen motiivina on luonnollisesti se, että näin tuotettu uusi tietämys antaa niille kilpailuetua.lähde?
Yleistä
Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Perustutkimuksessa joko ollaan tekemisissä itse tutkimuksen kohteen kanssa ja kerätään siitä tietoa tai pyritään järjestelemään kohteesta aikaisemmin kerättyä tietoa tietokokoelmiksi tai teorioiksi. Tavoitteena on uuden tiedon luominen. Soveltavassa tutkimuksessa sen sijaan tilanne on päinvastainen. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Käsitettä käytetään yleisesti tieteessä, mutta myös erilaisissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Puhutaankin tieteellisistä ja yksityisistä tutkimuksista, joista viimeksi mainittu ei täytä tieteen julkaisukriteereitä. Yksityinen tutkimus ei silti välttämättä ole näennäis- tai epätieteellistä. Epätieteellinen tutkimus ei noudata proseduureissaan tieteellistä menetelmää.
Tutkimukseen liittyy usein koejärjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi haastattelu), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan laboratorio- ja kenttätutkimuksiin. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen. Tosin pitää kuitenkin muistaa, että nämä jaottelut eivät sovellu sellaisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät useantyyppisiä ympäristöjä, menetelmiä ja tavoitteita. Saaduista tuloksista tehdään yleensä (kirjallinen) yhteenveto sekä pohdinta, jonka avulla voidaan arvioida tutkimuksen tuloksia ja onnistumista sekä ehdottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Perustutkimus
Perustutkimuksen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Tällaisten tutkimusten taustalla on yleensä tavoite lisätä hyödynnettävissä olevaa tietoa, vaikka käytännössä tutkimusta vie eteenpäin tutkijoiden uteliaisuus ja yleinen tiedonhalu. Tutkimuksen toteutuksessa ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytännöllistä tavoitetta, vaikka tietoa usein lähdetäänkin lisäämään sellaisista asioista, joista voi mahdollisesti yllättävienkin tulosten kautta olla jotain käytännön hyötyä. Termi "perustutkimus" siis viittaa siihen, että tiedon yleistymisen ja siis suuremman konsilienssin kautta se tarjoaa perustan myös muulle toiminnalle, eri tasojen sovellutuksille ja maailmankatsomukselle. Koska usein ei ole kovin selkeitä takeita lyhyen tähtäimen hyödyistä, suuri määrä tutkimusideoita joutuu kilpailemaan pienestä määrästä tutkimusrahoitusta ilman ennakkovarmuutta rahoituksen saamisen mahdollisuuksista. Tässä mielessä tutkimus on keksimisen osa-alue.
Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä perustutkimuksessa:lähde?
- Tarjoaako säieteoria fysiikan perustutkimukselle sen kaipaaman suuren yhtenäisteorian?
- Mitkä aspektit genomista selittävät eliöiden kompleksisuuden?
- Onko mahdollista osoittaa Goldbachin konjektuuri oikeaksi tai vääräksi?
Perinteisesti perustutkimus on nähty soveltavaa tutkimusta edeltävänä toimintana, joka puolestaan johtaa käytännön sovellutuksiin. Viime aikoina jaottelussa on otettu kuitenkin entistä enemmän huomioon yhdistelmätutkimukset, joissa nämä osatavoitteet sekoittuvat ainakin jossain tutkimuksen vaiheessa.[2] Näin on erityisesti sellaisilla tutkimusalueilla kuten bioteknologia ja elektroniikka, joissa perustutkimus voi edetä rinta rinnan soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön kanssa, sekä tavallisesti silloin kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaista yhdistelmätutkimusta, johon millään yksittäisellä toimijalla ei olisi riittävästi resursseja tai intressejä, on alettu kutsua pioneeritutkimukseksi.
Usein tutkimus halutaan luokitella perus- tai soveltavaan tutkimukseen sen rahoituslähteen perusteella. Valtion rahoittaman yliopistollisen tutkimuksen katsotaan tällä perusteella kuuluvan perustutkimuksen piiriin. Yrityksien harrastaman tutkimuksen, jonka rahoitus tulee markkinoilta kehitettyjen tuotteiden myynnin kautta, sen sijaan halutaan katsoa kuuluvan soveltavan tutkimuksen piiriin. Aikaisemmin tämä vastasikin pitkälle edellä esitettyä jakoa. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen. Valtio rahoittaa huomattavassa määrin soveltavaa tutkimusta. Toisaalta yritykset voivat tilata yliopistoilta perustutkimusta. Suuret yritykset voivat harjoittaa perustutkimusta myös omissa laboratorioissaan ja tutkimuskeskuksissaan. Oleellista on se, että niillä on riittävä rahoitusmarginaali käytettävissään. Yrityksien harjoittaman perustutkimuksen motiivina on luonnollisesti se, että näin tuotettu uusi tietämys antaa niille kilpailuetua.lähde?
Yleistä
Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Perustutkimuksessa joko ollaan tekemisissä itse tutkimuksen kohteen kanssa ja kerätään siitä tietoa tai pyritään järjestelemään kohteesta aikaisemmin kerättyä tietoa tietokokoelmiksi tai teorioiksi. Tavoitteena on uuden tiedon luominen. Soveltavassa tutkimuksessa sen sijaan tilanne on päinvastainen. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Käsitettä käytetään yleisesti tieteessä, mutta myös erilaisissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Puhutaankin tieteellisistä ja yksityisistä tutkimuksista, joista viimeksi mainittu ei täytä tieteen julkaisukriteereitä. Yksityinen tutkimus ei silti välttämättä ole näennäis- tai epätieteellistä. Epätieteellinen tutkimus ei noudata proseduureissaan tieteellistä menetelmää.
Tutkimukseen liittyy usein koejärjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi haastattelu), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan laboratorio- ja kenttätutkimuksiin. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen. Tosin pitää kuitenkin muistaa, että nämä jaottelut eivät sovellu sellaisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät useantyyppisiä ympäristöjä, menetelmiä ja tavoitteita. Saaduista tuloksista tehdään yleensä (kirjallinen) yhteenveto sekä pohdinta, jonka avulla voidaan arvioida tutkimuksen tuloksia ja onnistumista sekä ehdottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Perustutkimus
Perustutkimuksen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Tällaisten tutkimusten taustalla on yleensä tavoite lisätä hyödynnettävissä olevaa tietoa, vaikka käytännössä tutkimusta vie eteenpäin tutkijoiden uteliaisuus ja yleinen tiedonhalu. Tutkimuksen toteutuksessa ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytännöllistä tavoitetta, vaikka tietoa usein lähdetäänkin lisäämään sellaisista asioista, joista voi mahdollisesti yllättävienkin tulosten kautta olla jotain käytännön hyötyä. Termi "perustutkimus" siis viittaa siihen, että tiedon yleistymisen ja siis suuremman konsilienssin kautta se tarjoaa perustan myös muulle toiminnalle, eri tasojen sovellutuksille ja maailmankatsomukselle. Koska usein ei ole kovin selkeitä takeita lyhyen tähtäimen hyödyistä, suuri määrä tutkimusideoita joutuu kilpailemaan pienestä määrästä tutkimusrahoitusta ilman ennakkovarmuutta rahoituksen saamisen mahdollisuuksista. Tässä mielessä tutkimus on keksimisen osa-alue.
Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä perustutkimuksessa:lähde?
- Tarjoaako säieteoria fysiikan perustutkimukselle sen kaipaaman suuren yhtenäisteorian?
- Mitkä aspektit genomista selittävät eliöiden kompleksisuuden?
- Onko mahdollista osoittaa Goldbachin konjektuuri oikeaksi tai vääräksi?
Perinteisesti perustutkimus on nähty soveltavaa tutkimusta edeltävänä toimintana, joka puolestaan johtaa käytännön sovellutuksiin. Viime aikoina jaottelussa on otettu kuitenkin entistä enemmän huomioon yhdistelmätutkimukset, joissa nämä osatavoitteet sekoittuvat ainakin jossain tutkimuksen vaiheessa.[2] Näin on erityisesti sellaisilla tutkimusalueilla kuten bioteknologia ja elektroniikka, joissa perustutkimus voi edetä rinta rinnan soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön kanssa, sekä tavallisesti silloin kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaista yhdistelmätutkimusta, johon millään yksittäisellä toimijalla ei olisi riittävästi resursseja tai intressejä, on alettu kutsua pioneeritutkimukseksi.
Usein tutkimus halutaan luokitella perus- tai soveltavaan tutkimukseen sen rahoituslähteen perusteella. Valtion rahoittaman yliopistollisen tutkimuksen katsotaan tällä perusteella kuuluvan perustutkimuksen piiriin. Yrityksien harrastaman tutkimuksen, jonka rahoitus tulee markkinoilta kehitettyjen tuotteiden myynnin kautta, sen sijaan halutaan katsoa kuuluvan soveltavan tutkimuksen piiriin. Aikaisemmin tämä vastasikin pitkälle edellä esitettyä jakoa. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen. Valtio rahoittaa huomattavassa määrin soveltavaa tutkimusta. Toisaalta yritykset voivat tilata yliopistoilta perustutkimusta. Suuret yritykset voivat harjoittaa perustutkimusta myös omissa laboratorioissaan ja tutkimuskeskuksissaan. Oleellista on se, että niillä on riittävä rahoitusmarginaali käytettävissään. Yrityksien harjoittaman perustutkimuksen motiivina on luonnollisesti se, että näin tuotettu uusi tietämys antaa niille kilpailuetua.lähde?
Yleistä
Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Perustutkimuksessa joko ollaan tekemisissä itse tutkimuksen kohteen kanssa ja kerätään siitä tietoa tai pyritään järjestelemään kohteesta aikaisemmin kerättyä tietoa tietokokoelmiksi tai teorioiksi. Tavoitteena on uuden tiedon luominen. Soveltavassa tutkimuksessa sen sijaan tilanne on päinvastainen. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Käsitettä käytetään yleisesti tieteessä, mutta myös erilaisissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Puhutaankin tieteellisistä ja yksityisistä tutkimuksista, joista viimeksi mainittu ei täytä tieteen julkaisukriteereitä. Yksityinen tutkimus ei silti välttämättä ole näennäis- tai epätieteellistä. Epätieteellinen tutkimus ei noudata proseduureissaan tieteellistä menetelmää.
Tutkimukseen liittyy usein koejärjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi haastattelu), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan laboratorio- ja kenttätutkimuksiin. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen. Tosin pitää kuitenkin muistaa, että nämä jaottelut eivät sovellu sellaisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät useantyyppisiä ympäristöjä, menetelmiä ja tavoitteita. Saaduista tuloksista tehdään yleensä (kirjallinen) yhteenveto sekä pohdinta, jonka avulla voidaan arvioida tutkimuksen tuloksia ja onnistumista sekä ehdottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Perustutkimus
Perustutkimuksen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Tällaisten tutkimusten taustalla on yleensä tavoite lisätä hyödynnettävissä olevaa tietoa, vaikka käytännössä tutkimusta vie eteenpäin tutkijoiden uteliaisuus ja yleinen tiedonhalu. Tutkimuksen toteutuksessa ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytännöllistä tavoitetta, vaikka tietoa usein lähdetäänkin lisäämään sellaisista asioista, joista voi mahdollisesti yllättävienkin tulosten kautta olla jotain käytännön hyötyä. Termi "perustutkimus" siis viittaa siihen, että tiedon yleistymisen ja siis suuremman konsilienssin kautta se tarjoaa perustan myös muulle toiminnalle, eri tasojen sovellutuksille ja maailmankatsomukselle. Koska usein ei ole kovin selkeitä takeita lyhyen tähtäimen hyödyistä, suuri määrä tutkimusideoita joutuu kilpailemaan pienestä määrästä tutkimusrahoitusta ilman ennakkovarmuutta rahoituksen saamisen mahdollisuuksista. Tässä mielessä tutkimus on keksimisen osa-alue.
Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä perustutkimuksessa:lähde?
- Tarjoaako säieteoria fysiikan perustutkimukselle sen kaipaaman suuren yhtenäisteorian?
- Mitkä aspektit genomista selittävät eliöiden kompleksisuuden?
- Onko mahdollista osoittaa Goldbachin konjektuuri oikeaksi tai vääräksi?
Perinteisesti perustutkimus on nähty soveltavaa tutkimusta edeltävänä toimintana, joka puolestaan johtaa käytännön sovellutuksiin. Viime aikoina jaottelussa on otettu kuitenkin entistä enemmän huomioon yhdistelmätutkimukset, joissa nämä osatavoitteet sekoittuvat ainakin jossain tutkimuksen vaiheessa.[2] Näin on erityisesti sellaisilla tutkimusalueilla kuten bioteknologia ja elektroniikka, joissa perustutkimus voi edetä rinta rinnan soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön kanssa, sekä tavallisesti silloin kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaista yhdistelmätutkimusta, johon millään yksittäisellä toimijalla ei olisi riittävästi resursseja tai intressejä, on alettu kutsua pioneeritutkimukseksi.
Usein tutkimus halutaan luokitella perus- tai soveltavaan tutkimukseen sen rahoituslähteen perusteella. Valtion rahoittaman yliopistollisen tutkimuksen katsotaan tällä perusteella kuuluvan perustutkimuksen piiriin. Yrityksien harrastaman tutkimuksen, jonka rahoitus tulee markkinoilta kehitettyjen tuotteiden myynnin kautta, sen sijaan halutaan katsoa kuuluvan soveltavan tutkimuksen piiriin. Aikaisemmin tämä vastasikin pitkälle edellä esitettyä jakoa. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen. Valtio rahoittaa huomattavassa määrin soveltavaa tutkimusta. Toisaalta yritykset voivat tilata yliopistoilta perustutkimusta. Suuret yritykset voivat harjoittaa perustutkimusta myös omissa laboratorioissaan ja tutkimuskeskuksissaan. Oleellista on se, että niillä on riittävä rahoitusmarginaali käytettävissään. Yrityksien harjoittaman perustutkimuksen motiivina on luonnollisesti se, että näin tuotettu uusi tietämys antaa niille kilpailuetua.lähde?
Yleistä
Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Perustutkimuksessa joko ollaan tekemisissä itse tutkimuksen kohteen kanssa ja kerätään siitä tietoa tai pyritään järjestelemään kohteesta aikaisemmin kerättyä tietoa tietokokoelmiksi tai teorioiksi. Tavoitteena on uuden tiedon luominen. Soveltavassa tutkimuksessa sen sijaan tilanne on päinvastainen. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Käsitettä käytetään yleisesti tieteessä, mutta myös erilaisissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Puhutaankin tieteellisistä ja yksityisistä tutkimuksista, joista viimeksi mainittu ei täytä tieteen julkaisukriteereitä. Yksityinen tutkimus ei silti välttämättä ole näennäis- tai epätieteellistä. Epätieteellinen tutkimus ei noudata proseduureissaan tieteellistä menetelmää.
Tutkimukseen liittyy usein koejärjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi haastattelu), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan laboratorio- ja kenttätutkimuksiin. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen. Tosin pitää kuitenkin muistaa, että nämä jaottelut eivät sovellu sellaisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät useantyyppisiä ympäristöjä, menetelmiä ja tavoitteita. Saaduista tuloksista tehdään yleensä (kirjallinen) yhteenveto sekä pohdinta, jonka avulla voidaan arvioida tutkimuksen tuloksia ja onnistumista sekä ehdottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
Perustutkimus
Perustutkimuksen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Tällaisten tutkimusten taustalla on yleensä tavoite lisätä hyödynnettävissä olevaa tietoa, vaikka käytännössä tutkimusta vie eteenpäin tutkijoiden uteliaisuus ja yleinen tiedonhalu. Tutkimuksen toteutuksessa ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytännöllistä tavoitetta, vaikka tietoa usein lähdetäänkin lisäämään sellaisista asioista, joista voi mahdollisesti yllättävienkin tulosten kautta olla jotain käytännön hyötyä. Termi "perustutkimus" siis viittaa siihen, että tiedon yleistymisen ja siis suuremman konsilienssin kautta se tarjoaa perustan myös muulle toiminnalle, eri tasojen sovellutuksille ja maailmankatsomukselle. Koska usein ei ole kovin selkeitä takeita lyhyen tähtäimen hyödyistä, suuri määrä tutkimusideoita joutuu kilpailemaan pienestä määrästä tutkimusrahoitusta ilman ennakkovarmuutta rahoituksen saamisen mahdollisuuksista. Tässä mielessä tutkimus on keksimisen osa-alue.
Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä perustutkimuksessa:lähde?
- Tarjoaako säieteoria fysiikan perustutkimukselle sen kaipaaman suuren yhtenäisteorian?
- Mitkä aspektit genomista selittävät eliöiden kompleksisuuden?
- Onko mahdollista osoittaa Goldbachin konjektuuri oikeaksi tai vääräksi?
Perinteisesti perustutkimus on nähty soveltavaa tutkimusta edeltävänä toimintana, joka puolestaan johtaa käytännön sovellutuksiin. Viime aikoina jaottelussa on otettu kuitenkin entistä enemmän huomioon yhdistelmätutkimukset, joissa nämä osatavoitteet sekoittuvat ainakin jossain tutkimuksen vaiheessa.[2] Näin on erityisesti sellaisilla tutkimusalueilla kuten bioteknologia ja elektroniikka, joissa perustutkimus voi edetä rinta rinnan soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön kanssa, sekä tavallisesti silloin kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaista yhdistelmätutkimusta, johon millään yksittäisellä toimijalla ei olisi riittävästi resursseja tai intressejä, on alettu kutsua pioneeritutkimukseksi.
Usein tutkimus halutaan luokitella perus- tai soveltavaan tutkimukseen sen rahoituslähteen perusteella. Valtion rahoittaman yliopistollisen tutkimuksen katsotaan tällä perusteella kuuluvan perustutkimuksen piiriin. Yrityksien harrastaman tutkimuksen, jonka rahoitus tulee markkinoilta kehitettyjen tuotteiden myynnin kautta, sen sijaan halutaan katsoa kuuluvan soveltavan tutkimuksen piiriin. Aikaisemmin tämä vastasikin pitkälle edellä esitettyä jakoa. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen. Valtio rahoittaa huomattavassa määrin soveltavaa tutkimusta. Toisaalta yritykset voivat tilata yliopistoilta perustutkimusta. Suuret yritykset voivat harjoittaa perustutkimusta myös omissa laboratorioissaan ja tutkimuskeskuksissaan. Oleellista on se, että niillä on riittävä rahoitusmarginaali käytettävissään. Yrityksien harjoittaman perustutkimuksen motiivina on luonnollisesti se, että näin tuotettu uusi tietämys antaa niille kilpailuetua.lähde?
Jotain vielä mielessä? Pistä viestiä.
Pistä rohkeasti viestiä tulemaan. AMIS-tutkimukseen liittyvissä jutuissa, viesteihisi vastaa Milla. Voit myös pistää viestiä jäsenpalveluumme yleisissä asioissa tai kurkata täältä henkilöiden yhteystiedot.